Prosessidraama

LUOVA TYÖTAPA OPPIMISEN TUEKSI

Prosessidraama – syvyyttä ja yhteyttä

Prosessidraama on ryhmätyömenetelmä, jossa draamaan sekä myös muihin taiteenlajeihin perustuvin työtavoin voidaan käsitellä valittua teemaa. Prosessidraaman tavoitteena on sekä ymmärryksen syveneminen käsiteltävän aiheen suhteen että ryhmän keskinäisyhteyden ja toimivuuden vahvistaminen.

Mihin prosessidraamaa käytetään?

Prosessidraamaa voidaan käyttää ryhmän tai yhteisön kannalta minkä tahansa tärkeän teeman käsittelyyn, kuten esimerkiksi

  • lapsiryhmän kanssa kiusaamisen tunnistamiseen ja ehkäisemiseen
  • oppilasryhmän kanssa valitun oppisisällön parissa
  • työyhteisön kanssa yhdenvertaisuuden ja inklusiivisuuden vahvistamiseen.

Prosessidraama soveltuu myös erityisryhmille kuten esimerkiksi kehitysvammaisille ihmisille, erityisen tuen lapsille tai senioreille. Tällöin aiheina voivat olla esimerkiksi

  • positiivinen minäkuva
  • sosiaalisten taitojen harjoittelu
  • oman elämän tarinoiden jakaminen.

Prosessidraama aktivoi ja kehittää osallistujien ryhmätyötaitoja aiheesta riippumatta.

Työskentelyn kesto Yksittäinen draamaprosessi voi olla pituudeltaan kahdesta tunnista useampaan päivään. Prosessidraama voi toteutua kertaluontoisena tai osissa, esimerkiksi kerran viikossa muutaman tunnin mittaisena työskentelynä usemman viikon ajan.

Työskentelyn kulku ja rakenne Draamaprosessi lähtee liikkeelle pretekstistä eli jostakin mielenkiinnon herättävästä lähtökohdasta, kuten esineestä, kuvasta tai tarinasta, joka johdattaa osallistujat käsiteltävänä olevan aiheen äärelle. Draamaprosessi etenee sekä suunnitellun harjoituskokonaisuuden että tilanteessa syntyvien impulssien ja ehdotusten mukaan. Erilaiset taidepohjaiset harjoitukset muodostavat jatkumon, jonka aikana osallistujat työstävät käsiteltävää aihetta esimerkiksi näytellen ja eläytyen, maalaten, kirjoittaen ja valokuvaten – yksi harjoitus ja sen myötä esiin nousevat asiat johtavat uuteen harjoitukseen ja prosessin vaiheeseen.

Työskentelytavan luonne Draamaprosessi on aina joustava niin, että jos ryhmää palvelisikin tilanteessa jokin toinen harjoitus tai tulokulma kuin etukäteissuunnitelmassa, voin ohjaajana ottaa sen käyttöön. Ryhmän tarpeet ja kiinnostuksen kohteet määrittävät draamaprosessia, joka on ryhmälähtöinen ja siten aina osallistujiensa näköinen.

Esimerkiksi jos käsiteltävä aihe on ilmastonmuutos ja osallistujaryhmänä yläkoululuokka, voi pretekstinä olla kuva yläkouluikäisestä nuoresta keskellä kuivunutta peltoaluetta. Prosessin ohjaaja alkaa kertoa tarinaa kuvan nuoresta ja osallistujille alkaa piirtyä kuva ilmastokriisin vaikutuksista iällisesti samaistuttavan nuoren elämään, mikä tuo ilmiön lähemmäksi heitä.

Luotsaan ryhmäsi luovasti läpi prosessin. Sukella yhteisösi kanssa teille tärkeään teemaan taiteen keinoin!

Ohjaajanne, Elina Perttola

Minulla on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus ryhmänohjauksesta ja vahva ammattitaito sekä taiteen tekijänä että soveltajana. Tästä kokemuksesta syntyneet erityistaitoni ovat ryhmäprosessin tukeminen, osaaminen erityisryhmien ohjaamisessa sekä taidelähtöisten työskentelytapojen luova yhdistely. Prosessidraaman vetäjänä ja ryhmänohjaajana toimin aina ensisijaisesti ryhmän tarpeiden ja tavoitteiden hyväksi.

Millaista on prosessidraama? Alla kaksi case-esimerkkiä.

ESIMERKKI 1. Päiväkodin leikkihuone on muuttunut jäämereksi ja valkoinen viltti meressä kelluvaksi jäälautaksi. Lapsiryhmä istuu viltillä keskellä lattiaa surumielisen musiikin soidessa taustalla ja kuvittelee, miltä pienestä jääkarhusta tuntuu yksin ja eksyksissä. Hetken päästä musiikki muuttuu, opettaja ottaa roolin ja ihme tapahtuu: lautta törmää rantaan, jolla pikku karhun ystävä seisoo merelle tähystäen. Seikkailu jatkuu ystävä vierellä, vaan vielä ei olla kotona -mitä on edessä seuraavaksi?

ESIMERKKI 2. Ilman täyttävät tuoksut: laventeli, koivu ja terva ja käsi koskettaa kuivunutta oksankarahkaa. Taustalla kuuluu tuulen suhina lehtipuiden latvoissa ja metsän elämän äänet hiipivät tajuntaan. Vihreään ja valkeaan pukeutuneet hahmot tanssivat pehmeästi ja houkuttelevat osallistujiakin liikuttamaan kehojaan, yhtymään tanssiin. Eri aistien kautta tarina tulee eläväksi ja avaa ymmärrystä: olemme osa samaa tarinaa yhdessä puiden, ilman, veden, tulen ja muiden olentojen kanssa. Ihmiset, jotka eivät voi kommunikoida puheella tai liikkua odotetuilla tavoilla, saavat liittyä rikkaaseen vastavuoroiseen liikkeeseen ja löytää uudenlaista kosketuspintaa luovuuteen.

Elinalla on pedagogina taito saada lasten mielenkiinto heräämään jo omalla olemuksellaan sekä draaman keinoin, jotka hän hallitsee mielestäni loistavasti.

-Ulla Kotilainen, päiväkodin johtaja

Taitavasti kuljetettu kokonaisuus, jossa saimme kulkea hyvin vaikuttavien ja monipuolisten harjoitusten läpi.”

-Osallistuja sote-alan ammattilaisille suunnatussa draamatyöpajassa

Oli ilo päästä osallistumaan ja näkemään ammattitaitoista ja innostunutta, laadukasta työtä. Kokonaisuutena hetki oli todella hyvä. Tuokio oli hyvin suunniteltu ja erinomaisesti toteutettu. Ohjaajien roolit olivat selkeät, ohjausote oli sensitiivinen, kunnioittava ja innostava. Moniaistillisuutta hyödynnettiin luontevasti. Hetki oli muutenkin hyvin luonteva, ohjaajat kuljettivat sen läpi tekemättä sen suurempaa numeroa aistien käytöstä tai liikkeestä, mutta nostivat niitä huomaamatta esiin. Asiakkaat olivat todella hyvin mukana, ja uskon, että he saivat hetkestä irti paljon. Itse ohjaajana en ole innostuvaa sorttia, ja heittäytyminen on haastavaa, mutta tämän hetken ilmapiiri oli sellainen, että itselleni osallistuminen ei ollut kiusallista, vaan mieluista. Näkisin tällaisille hetkille paljon tilausta vammaistyössä, niin päivä/työtoiminnassa kuin myös asumisen puolella.

Jaakko Auvinen (ohjaaja) – Vammaistyön Töölön toimipiste

ELINA PERTTOLA

Kutsu klovni kylään
perttolaelina@gmail.com
puh. 044 518 2511

%d bloggaajaa tykkää tästä: